Juoksijan haastattelu

Minulta ei jostain syystä ole pyydetty haastatteluja mihinkään kuten esimerkiksi MeNaisiin, Juoksija-lehteen tai ammattiliittoni erinomaiseen julkaisuun. Päätinkin haastatella tästä syystä itseäni (yleisön, fanien ja ystävieni toiveista huolimatta).

MyCollage_20181213123512563

Kuka olet?
Timo (ig: timovaisto). Varhaiskeski-ikäinen mies joka kirmailee, jolkottelee, hipsii ja juoksentelee. Asuu Ruutanassa ja juoksee kun ehtii, yleensä 2-3 kertaa viikossa. Kunhan lastentaudit on ohi, vähän enemmän.

Miksi valitsit juoksun?
Olin jumpannut pitkään capoeiraa melko tosissani. Lopetin ja löhöilin. Yhtenä päivänä tuli olo, että pitää lähteä juoksemaan. Aluksi juoksin ’täysiä’ ja lyhyitä lenkkejä. Myöhemmin enemmän ja pidemmälle. Vuodesta 2015 eteenpäin n. 1000km/vuosi.

Juoksun ohella teen lihaskuntoa ja pyrin kiipeilemään kerran viikossa. Runko pysyy paremmin kasassa, jos ei keskity vain juoksuun. Selän ja hartioiden kanssa on silloin tällöin ongelmia, niin kuin ehkä kaikilla nykyään.

Ennätyksesi? Tulos tai ulos!

2016 Maraton 4h11min12s:
2017 Puolikas 1h44m28s.
Stravassa useita palkintosijoja.
Instassa hillitön määrä seuraajia.
Elämässä lähes pelkkää onnistumista.

Katsaus tulevaisuuteen?
Asetin itselleni päämääräksi juosta ensi kesänä maratonin alle 4h ja Ultramatkan vuonna 2020, tästä syntyi jo pienimuotoiseksi kansanliikkeeksi kohonnut #ultratimo2020 spektaakkeli jonka lähes kaikki yksityiskohdat on vielä auki. Tämän lisäksi kirjoitan Road to HimosTrail 2019 raporttia. Huikeita seikkailuja tulossa ja jo tavallaan olemassa.

Lempikamppeet?
Hyvät kengät ja mustat trikoot, kireät. Odotan saapuvaksi TampereTrailRunning half-zip-goes-fast paitaa merkiltä NoName. Myös tuubihuivi on ehdoton heti kesän viimeisistä lenkeistä loppu kevääseen. Lippistä tai pipoa pidän silmälasien takia. Minulla on harmittavan pieni pää, mutta isot murheet.

Polku vai asfaltti?
Molemmat. Pidän poluista syksystä loppukevääseen. Silloin poluilla on enemmän haastetta ja metsässä nättiä. Kesällä on mukava juosta pellonreunoja ja pitkiä kuumia asfalttipätkiä mahdollisimman lujaa ja kauas.

Oman tasoni tietäen polkujuoksemalla saan pidettyä sykkeet helpommin matalalla, kuin asfalttia laahustaen. Toisaalta vauhti metsässä ei ole vielä sitä luokkaa, etten haluaisi joskus juosta täysiä. Tämän toteutan mielummin ihan tasaisella.

Miksi?
Ensimmäisenä oman elämän ruuhkavuosien takia juosten pääsee pois kaikesta ja saa olla yksin. Toisena pidän väsymyksen tunteesta jonka juokseminen aina saa aikaa ja kolmantena juoksemisen helppoudesta. Periaatteessa kengät jalkaan ja voit lähteä. Käytännössä juokseminen sisältää: suunnittelun, ruokailujen rytmittämisen ja elämän suunnittelun niin, että lenkille ylipäänsä pääsee.

Neljäntenä tekijänä on perjantainmässäily ja huonot elämäntavat jotka saa nollattua pitkällä juoksulenkillä. Juoksen, että pysyy joku tolkku elämässä ja saa syödä mitä ikinä tekee mieli.

Viidentenä tavoitteellisuus. On hauska huomata oma kehittyminen vertaamalla tuloksia aiempiin. Tällä hetkellä toiveissa on joskus ehtiä treenaata todella pitkille matkoille. Nyt vaan saada kasaan sellaisia kilometrimääriä mihin aika ja rahkeet riittävät.

Juoksetko jonkun hyvän asian, kuten maailmanrauhan puolesta?
En.

Miksi kirjoitat someen niin usein?
Ihan hirvittävä tarve päästä pätemään.

Idolisi?
Minä itse.

Mottosi?
Höpöhöpö.

Mitä mietit kun juokset?
Ennätyksiä, Strava-sekmenttien lähtöpaikkoja, elämää, isyyttäni, töitä vain vähän, honTaa, sitä mitähän vaimo taas tykkää kun oon ollut sovittua pidempää lenkillä, mitähän söis kun pääsee kotia ja joskus sitä miltä milloinkin tuntuu. Joskus pääsen myös tilaan missä en mieti mitään. Ja kerran mietin, miksi oi miksi.

Haaveet juoksijana?
Ryhtyä amatööritasonultrajuoksijaksi ja toki saada tuubihuivi palkinnoksi jostain. Se vasta olisi jotain. Pitää hyvää meininkiä yllä ja tarjota edes hitusen mielekästä kerrontaa ja tarinoita lukijoilleni. Tämän lisäksi olen pyrkinyt aktiivisella painostuksella saamaan itselleni eräältä sivulta oman blogin. Tämä ei ole vielä ihan onnistunut, vaan jatkan kunnes tavoite täyttyy. Olen jopa kirjoittanut valmiiksi monta sinne sopivaa tarinaa.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: