Poluilla tapahtuvasta etenemisestä

Viime aikoina olen saanut huomata, että meitä polkujuoksijoita on ollut enemmän esillä erilaisissa vastaanottimissa ja laji alkaa saada ansaitsemaansa huomiota. Osa ihmetteleekin miksi juoksu pitää erottaa polkujuoksusta. Ei mielestäni tarvitse. Alusta on eri ja osa menee lujaa, toiset vähän hiljempaa. Minä siellä mukana. Toivottavasti sinäkin.

MyCollage_201812167494864

Olisi kaiketi hauska olla kisoissa kärjessä, mutta kun ei sinne ihan vaan mennä. Olen nimittäin yrittänyt. Puolimaraton metsässä reilusti alle 2h on nimittäin ihan hillittömän hankala rasti. Tai niin kuin eräs suuresti arvostamani tyyppi jossain vuoristossa satajotainkymmentäkilometriä alle 30h. Toivoisinkin nyt kärjen hitusen hidastavan, että ero kapenisi ja minäkin pärjäisin.

Koska kärki tuskin hidastaa ja on todennäköisesti jo päässyt itseltäni karkuun. Päätin listata asioita, miksi en vaan pääse niin lujaa kuin kansallinen ja/tai kansainvälinen kärki. Näitä ei kannata ottaa ihan tosissaan vai pitääkö?!

1. Olen 36-vuotias, ilman juoksutaustaa nuorena. Hitusen liikaa annoin tasoitusta. Tämä virhe menee omaan piikkiin.

2. Minulla on vaniljaviinerihimo. Myös pulla maistuu. Tämä saattaa johtua osaksi geeneistä, mutta otan syyn itselleni.

3. Keskivertoa pienempi pää. Tämä aiheuttaa sen, että osa niin sanotuista trendipolkujuoksulippiksistä on minulle liian isoja. Enkä saa lippaa taitettua ylös tai se viimeistään siinä vaiheessa tippuu päästä. Tämä nyt ainakin johtuu geeneistä.

4. En juuri käytä aikaa venyttelyyn. Tästä syytän tietysti yhteiskuntaa.

5. Minulle ei oikein kasva tarvittavia hipsteriviiksiä, eikä edes partaa. Tästä syytän tämän hetkisiä mieskauneusihanteita. Vielä tulee aika kun hintelä, olkapäätön, pienipäinen mies on taas kansikuvissa.

6. Mietin lenkillä mitä kirjoittaisin someen, jonka takia välillä unohdan tehdä sovitun treenin. Tästä syytän teitä, mitäs tykkäsit yhdestä aiemmasta tekstistäni.

7. Olen itseni valmentaja, minulla ei ole lahjoja urheilijana, mutta ei ainakaan valmentajana. Tämä johtuu käytännönsyistä ja vähän geeneistä.

8. Saattaa johtua vielä useista lukemattomista syistä. Syylliseksi olen valinnut polkujen epätasaisuuden, flunssan, kireät lonkankoukistajat, oikean jalan toisiksi pisimmän varpaan, likinäön, vain vähän haljenneen etuhampaan ylhäällä vasemmalla, kireät ja liian löysät trikoot ja puutteellisen määrän korkeanpaikan leirejä.

PS Kuva rekvisiittaa lenkiltä missä kuvasin enemmän kuin juoksin. Oikeasti siis hipsuttelen tai kirmailen.

PS 2. Kaikki mahtuu hyvin poluille. Polkua voi laajentaa pari askelta polun viereen, jos tila alkaa loppua.

PS 3. Kylllä porukassa on kivempaa. Osallistu vaikka paikalliseen lähilenkkiin ja totea itse!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s