Kisaraportti ensimmäistä polkujuoksutapahtumastani KK83:lta

Valmistautuminen: Tavoitteena oli reenailla 60-70 km viikossa enimmäkseen Aitovuoressa. Toteutui osittain. Noin 6-7 flunssaa ja hatuksi vatsatauti auttoivat välttämään ylikuntoa. Mäkiä voisi treenata enemmän, erityisesti jyrkkiä laskuja. Myös terveenä olisi hienoa pysyä enemmän. Pitkät pk:t saisivat olla kevättä kohti hieman nykyistä pidempiä.

Kisa: Jalassa uudehkot VJ Maxxit. Ehdin koeajaa vajaa 100 km. Toimivat hyvin. Tarkoitus oli lähteä jonojen välttämiseksi kuuman ryhmän perässä, mutta pitkä vessajono ennen starttia yllätti ensikertalaisen. Pääsin lähtemään porukan hänniltä ja niinpä alun 15 km edettiin tiiviissä jonomuodostelmassa kapeita polkuja ja pitkospuita. Koko reissua leimasi muutenkin jonottelu. Itse ei voinut vauhtiaan aina määrittää, ellei halunnut ohitella penkan puolelta. Väkeä oli kuin pipoa ja kun 55:n ja 34:n taivaltajat saatiin mukaan, tilanne kärjistyi n. 60 km kohdalla, jossa odottelimme reilun vartin riippusillan ylitystä. Vesisade yltyi samalla, mikä syväjäädytti kropan tehokkaasti. Keli oli viileä ja märkä koko matkan. Välillä ei satanut. Kuivia paitoja olisi voinut olla mukana yksi enemmän. Mukavia ihmisiä oli matkassa ja kilometrit taittuivat jutellen, mikä oli kulttuurishokki yksin juoksemiseen tottuneelle. N. 65 km kohdalla alkoi tulla rakkotuntemuksia molempiin peukalovarpaisiin. Aiheuttivat alamäissä pientä arastelua ja varovaisuutta. Etukäteen olin päättänyt juosta/hölkätä tasaiset osuudet, kävellä ylämäet ja juosta ne alamäet, joissa juokseminen onnistuu. Suunnitelma piti, mutta loppua kohden ylämäen määritelmä hieman höllentyi. Juurakoiden määrä yllätti hieman ja tiiviissä jonossa juostessa ei pystynyt suuntaamaan katsetta riittävän pitkälle eteen, mikä vei rentouden juurakkoetenemisestä.

Huollot ja eväät: drop bagistani oli irronnut numero jeesusteippausvarmistuksesta huolimatta. Numero oli sitten korvattu toisella numerolla, mikä aiheutti hieman hämminkiä Oulangassa. Myös äärimmäisen tärkeitä minuutteja menetettiin tässä häslingissä. Muutoin huollot menivät hyvin. Koitin syödä ja juoda mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti, ettei kylmä pääsisi yllättämään. Onnistui hyvin. Eväänä oli Dexalin geelejä ja Cliffin patukoita. Geelit upposivat yllättävän hyvin, mutta patukat alkoivat tökkiä kolmannen jälkeen. Onneksi matkassa oli myös Marja-Aakkosia ja kuivattua peuranlihaa. Ne eivät tökkineet missään vaiheessa. Oulangan ja Juuman välillä täydensin 1,5 l vesivarastot purosta. Oli raikasta vettä eikä aiheuttanut vatsatuntemuksia.

Maali: oli melko euforista päästä perille. Pisin lenkki ennen tätä oli kestoltaan 6h. Nyt aikaa meni 13.02, joten etukäteen oli arvoitus, mitä kroppa sanoo. Lihakset toimivat hyvin koko matkan eikä kramppeja tullut. Maalissa kuuma kanakeitto lämpimässä teltassa maistui makoisalta ja kippo toimi myös hyvänä sormien lämmittäjänä. Päivä kisan jälkeen on yllättävän hyvä olo. Oletetut lihasjumit, mutta ei kiputiloja. Rakot osoittautuivat luultua lievemmiksi eivätkä haittaa menoa.

Kisajärjeställe terveisiä, että lähtöjä olisi hyvä jotenkin porrastaa, ettei ruuhkia syntyisi noin paljon. Finisher-paita olisi myös bueno lisämauste ja suihkut saisivat olla lähempänä maalialuetta. Ja starttiin lisää vessoja.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: